Metsä-Antin palvelut

Taimien hankinta ja istutus

Taimien istutus

Päätehakkuun jälkeen  metsänomistajalla on metsälain mukainen metsän uudistamisvelvollisuus. Velvollisuus katsotaan täytetyksi kun uusi taimikko on keskimäärin 0,5 m korkeaa eikä sitä uhkaa ympäröivä kasvillisuus. Mitä aikaisemmassa vaiheessa uudistamisesta huolehtii, sitä edullisempaa se on metsänomistajalle ja sitä paremmat edellytykset puuntaimi saa varttua ja kasvaa jälleen tukkipuuksi.

kuusentaimiSopiessaan mahdollisesta päätehakkuusta metsänomistajan kannattaa tilata metsäyhtiöltä samalla maanmuokkaus. Uusi istutettava puusto saa lähes poikkeuksetta paremmat kasvuedellytykset muokatussa maassa. Muokkaustapa valitaan kasvupaikkatyypin ja puulajin mukaan. Istuttamalla uusi metsä saadaan kasvamaan huomattavasti luontaista uudistamista nopeammin ja riskittömämmin. Luontainen uudistaminen sopii parhaiten karuhkoille ja kuivahkoille kasvupaikoille joissa vesakoitumista ei juuri tapahdu. Istuttamalla voitetaan aikaa myös kylvöön verrattuna. Taimet istutetaan niin että ne saavat etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Männyntaimikon perustamistiheys on 2 000-2 400 kpl/ha ja kuusentaimikon 1 600-2 000 kpl/ha.

 

Taimikon varhaishoito, perkaus

mäntytaimikkoMetsän uudistamisen jälkeen on olennaista ja taloudellista huolehtia siitä, että taimikko pääsee kasvamaan vapaasti nuoreksi kasvatusmetsäksi. Taimikkoa voivat uhata ja kasvua haitata lehtipuuvesakko, myyrät, hirvet ja erilaiset taudit. Taimikon oikea-aikaisella hoidolla voidaan ehkäistä suurin osa näistä haittatekijöistä. Mitä rehevämpi kasvupaikka on kyseessä, sitä aikaisemmin perkaukseen on yleensä ryhdyttävä (yleensä 3-6 vuoden kuluessa istutuksesta).  Kuivahkolla kankaalla männyntaimet saavat monesti varttua ja kasvaa rauhassa lehtipuuvesakolta, jolloin tuleva taimikonhoitokin on helpompi toteuttaa (kuva). Istutustaimikossa on perkaukseen ryhdyttäessä yleisesti myös luonnontaimia. Perattaessa mäntytaimikko jätetään tiheyteen 3 000-4 000 kpl/ha ja kuusentaimikko 1 800 kpl/ha.

Metsäkeskus 2014, Näin saat hyvän taimikon

perkaustarve

Metsänomistajan kannattaa seurata aktiivisesti taimikkonsa varttumista ja ennakoida perkaustarve ajoissa. Parhaiten perkaustarve on havaittavissa keskikesällä kun lehtipuuvesakko on täydessä lehdessä. Jo syksyllä arviointi on vaikeampaa. Perkaus on tehtävä viimeistään kun taimien kasvua uhkaava vesakko on kasvatettavan taimikon korkuista. Perkauksella ehkäistään mm. taimien kuihtuminen, latvusten kuluminen ja taimien mutkaisuus.

 

Taimikon raivaus

Varhaishoidon ansiosta taimet kasvavat vauhdilla ja alkavat 3-7m keskikorkeudessa vaatimaan lisää kasvutilaa. Raivaus vapauttaa juuristolle ja latvuksille tilaa laajentua. Taimet alkavat järeytyä ja vahvistua. Raivauksella sekä harvennetaan taimikko sopivaan kasvutiheyteen että valikoidaan paraslaatuiset taimet jatkamaan kasvua nuoreksi kasvatusmetsäksi.

mäntytaimikko

Raivattu taimikko kasvaa vauhdilla ja kasvua on ilo seurata. Raivauksessa säästetään mm. katajat ja jaloja lehtipuita. Sekaan voi jättää myös kasvatettavaa puulajia matalampaa rauduskoivua erityisesti karummilla kasvupaikoilla.  Oikea-aikainen raivaus ehkäisee mm. taimien riukuuntumisen, lumituhoja, myrskytuhoja ja hirvituhoja hirvien suosimissa suojaisissa ja ravintorikkaissa kohteissa. Raivauksen jälkeen kuusentaimikon kasvatustiheys on 1 800 kpl/ha ja männyntaimikon kasvatustiheys  2 000-2 200 kpl/ha.

 

Hirvituhojen torjunta

Taimikon suojausta 1

Oikea-aikaisesta taimikonhoidosta ja puhtaan havutaimikon kasvatuksesta huolimatta on metsäalueita joilla hirvet voivat aiheuttaa tuhoja maa-alueiden pirstaloitumisen, kulkureittien muuttumisen ja suojaisten alueiden vähenemisen seurauksena, jotka ovat kaikki seurausta ihmisen toiminnasta. Näillä hirvien suosimilla alueilla voidaan joutua suojautumaan lisätoimenpitein vahinkoja vastaan. Uhkavyöhykkeessä ovat erityisesti suojaisalla sijainnilla olevat vajaatuottoiset taimikot joissa hirvet tykkäävät makoilla.

taimikon suojausta 2Hirvivahinkoja voidaan torjua erityisillä karkotteilla jotka maistuvat hirven suussa kitkerältä. Maistettuaan pari oksakasvustoa hirvet siirtyvät muualle ruokailemaan ja taimi voi jäädä kasvamaan rauhassa. Karkoitteet eivät ole haitallisia hirvelle.  Taimikko voidaan myös rajata riistanauhalla. Tuulessa lepattava nauha aiheuttaa riistaeläimessä levottomuutta ja vähentää halua kulkea alueella. Hirvet kiertävät usein nauhoitetun alueen. Varmin keino torjua hirvituhoja on rakentaa taimikon ympäri riista-aita, mutta tämä on useimmiten kustannuksiltaan kannattamaton vaihtoehto metsänomistajalle.

 

Hakkuiden ennakkoraivausennakkoraivaus

 

Taimikon varttuessa nuoreksi kasvatusmetsäksi (rinnankorkeuskeskiläpimitta 8-16cm)  metsänomistaja voi alkaa nauttimaan onnistuneiden taimikonhoitotöiden tuloksista. Ennakkoraivaus on hyvä suorittaa ennen ensiharvennusta ja aikanaan vuosi ennen mahdollista päätehakkuuta.

 

ennakkoraivaus2

 

Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuiden suorittamista ja näkyvyyttä haittaava vesakko ja pienpuusto ja sillä vaikutetaan myönteisesti hakkuutyön laatuun. Osa raivattavasta puusta voidaan hyödyntää energiapuuna. Ennakkoraivauksessa säästetään mm. alikasvoskuusia, katajat ja jalot lehtipuut antamaan suojaa riistalle ja lisäämään metsän monimuotoisuutta. Myös hakkuumahdollisuudet voivat avautua metsänomistajalle paremmin metsän vapautuessa näkyvyyttä haittaavasta vesakosta.

 

Metsäkiinteistön rajalinjojen raivaus

rajalinjojen raivaus

Metsäkiinteistön rajalinjat on hyvä pitää selvästi havaittavina erityisesti silloin kun vierekkäisten kiinteistöjen metsä on saman ikäistä, tasakorkuista ja puustoltaan identtistä eikä rajaa voida näin luontaisesti havaita kuten eri-ikäisissä metsissä tai muilla luontaisilla rajakohteilla. Kun rajat ovat selvästi havaittavissa, vältytään ylimääräisiltä virheiltä hakkuiden yhteydessä ja muilta epäselvyyksiltä.

 

 

 

Metsäteiden, ojalinjojen ja sähkölinjojen raivaus asiakkaan tarpeen mukaan

 

Kemera-tuen hakeminen asiakkaan työkohteisiin

Metsä-Antti voi hakea asiakkaan metsätyölle rahoitustuen sopimuksen mukaan. Määrärahat ovat vuosittain rajallisia. Rahoitustuen alaisista töistä kannattaa sopia siksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennalta. Taimikonhoito kannattaa tehdä aina ajallaan myös ilman rahoitustukea.

Metsäkeskus kemera-tuki

 

Metsänhoitosuunnitelmat

Metsänhoitosuunnitelmat sisältäen luonnonhoito -ja riistanhoitotoimenpiteet suunnitelmakaudelle kataja

 

 

 

 

 

 

Luotettavaa metsätyötä