Luonnon -ja riistanhoito

Luonnon -ja riistanhoito ovat keskeinen osa nykyaikaista metsänhoitoa ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Mitä suurempi yhtenäinen metsänhoitoalue tai yksittäinen metsäkuvio on kyseessä, sitä suurempi merkitys on luonnon -ja riistanhoitotoimenpiteillä. Arvokkaiden elinympäristöjen ja luontokohteiden lisäksi metsänhoidossa käsiteltävien muiden kuvioiden reunoille voidaan jättää suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiden merkitys kasvaa metsäkiinteistöjen rajoilla sijaitsevien kuvioiden metsänhoidossa sekä hajanaisilla vähäpuustoisilla metsäalueilla.

Havupuutaimikkoon voidaan raivauksessa jättää aarin (10 x 10 m) tai parin tiheämpipuustoisia kohtia alikasvustolla tai 10-15 kpl/ha muutamien puiden muodostamia tihentymiä esimerkiksi katajapensaiden yhteyteen. Mäntytaimikkoon voidaan jättää kuusentaimia sekä tavoiteltavan kasvatustiheyden lisäksi jättää kuusentaimia katkaisemalla ne rinnankorkeudelta rytöämällä, jolloin ne eivät haittaa männyntaimien kasvua. Myös koivutaimikossa kuusialikasvusto lisää suojaa. Erityisesti metsäkanalinnut ja jänis hyötyvät toimenpiteistä. Metsäkanalinnut pesivät monesti muuta maata korkeammilla mättäillä ja ojien pientareilla. Umpeen kasvaneet ja lähes vedettömät oja-alueet ovat hyviä kohteita riistametsänhoidolle. Teerille ja muille talvella koivuissa ruokaileville linnuille voidaan raivauksessa jättää 5-10 rungon koivuryhmiä havupuutaimikkoon. Koivuryhmien sijainti voidaan monesti valikoida niin ettei siitä aiheudu juuri haittaa havupuutaimikon kasvatukselle.

 

riistatiheikko

Riistatiheikkö on puustoltaan tiheä ja monipuolinen   metsänkäsittelyn ulkopuolelle rajattava saareke joka tarjoaa suojaa monille riistaeläimille ja linnuille.

riistatiheikko2

 

 

Riistatiheikössä on vahva alikasvusto,  siinä voi olla lehtipuita, pökkelöpuita, maapuita ja muita monimuotoisuutta lisääviä tekijöitä.

 

riistatiheikko3

 

 

Metsänomistaja voi vaikuttaa riistatiheikön syntymiseen ja myös perustaa riistan ruokintapaikan riistatiheikön yhteyteen.

 

pokkelo

 

 

 

Erityisesti lehtipuut ovat sopivia pökkelöpuiksi. Latvus tarjoaa ravintoa ja suojaa eläimille ja lannoittaa aikanaan myös maaperää. Hyvä pökkelöpuu on läpimitaltaan yli 10cm.

 

 

 

 

pokkelot

Lumi katkoo joskus hoidetussakin metsässä runkoja ja näin syntyy lisää pökkelöpuuta lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

 

 

 

 

kataja

 

Kataja tarjoaa hirvelle ravintoa. Suuremmasta katajapensaasta jänis löytää päivämakuupaikan.  Katajanmarjat sopivat hyvin mausteeksi moneen ruokaan.

lahopuu ja kataja

 

 

 

Maapuut lisäävät monien eliölajien elinmahdollisuuksia ja eliöstön monimuotoisuutta. Mitä enemmän maapuita on alueella sitä arvokkaampi kohde luonnon monimuotoisuudelle on kyseessä.

harvennettu-metsa

 

 

 

Myös harvennettu metsä voi tarjota suojaa ja ravintoa riistalle ja muille eläimille.

 

 

 

 

 

TAPION Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas

Suomen riistakeskuksen riistametsänhoidon opas

Suomen riistakeskuksen riistametsänhoidon opasvideoita

 

Metsä on lukemattomien eliölajien koti. Sen lisäksi se on tarjonnut historian saatossa suojaa ja elinmahdollisuuksia ihmiselle.

koti

Rakennettu ympäristö laajenee jatkuvasti ja luontoalueet supistuvat. Luonnonhoidon suositusten ja eläinten elinympäristöjen huomioon ottaminen kaikissa metsänhoitotoimenpiteissä ja ekologisesti kestävä metsätalous edistävät luonnon monimuotoisuutta ja eläinten elinoloja jäljellä olevilla alueilla.

 

 

Luotettavaa metsätyötä